MiCA 2.0: Nordic Law antoi lausuntonsa MiCA-asetuksen uudistamisesta

Euroopan komission kohdennettu kuuleminen MiCA-asetuksen (asetus (EU) 2023/1114) uudistamisesta päättyi 30.9.2026. Nordic Law jätti kuulemiseen oman lausuntonsa sekä avusti useita kryptovara-alan asiakkaitaan niiden vastauksissa.

Omassa lausunnossamme keskityimme kysymyksiin, jotka ovat mielestämme tärkeimpiä koko markkinan kannalta ja lausuimme siten seuraavista teemoista:

1. Mikro-CASP: Pienille kryptovarapalvelun tarjoajille on luotava toimiva reitti markkinoille.
2. Tason 2 ja 3 sääntelyä on vähennettävä oikeusvarmuuden parantamiseksi.
3. Vakaavaluuttojen sääntelyn on kehityttävä markkinan mukana.
4. Lohkoketjupohjaiset ennustemarkkinat on saatettava MiCA-asetuksen piiriin.

Tässä artikkelissa esittelemme lausumaamme tarkemmin.

Mistä kuulemisessa oli kyse?

MiCA-asetusta on sovellettu kokonaisuudessaan 30.12.2024 alkaen. Kuulemisen tarkoituksena on auttaa komissiota arvioimaan, onko MiCA-asetus edelleen tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon ensimmäiset käytännön soveltamiskokemukset sekä markkinoiden kehitys.

Kuulemisen vastauksia hyödynnetään kahdessa MiCA-asetuksessa säädetyssä kertomuksessa: asetuksen 140 artiklan mukaan komission on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asetuksen soveltamisesta, kun taas 142 artikla velvoittaa komission raportoimaan kryptovara-alan viimeaikaisesta kehityksestä erityisesti niiden seikkojen osalta, joita asetuksessa ei käsitellä.

Kumpaankin kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotus ja mahdollisesta uudistuksesta onkin alettu puhua kryptovaramarkkinoilla nimellä MiCA 2.0.

Komission tavoitteena on myös EU:n kilpailukyvyn tukemiseksi selvittää, voidaanko MiCA-asetuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa keventää. Kuulemisessa pyydettiin esimerkiksi arvioimaan, ovatko kryptovarapalvelun tarjoajia koskevat säännöt oikeassa suhteessa palveluntarjoajan kokoon, toiminnan laajuuteen ja riskiprofiiliin.

Nordic Law’n lausunnon pääkohdat

1.      Mikro-CASP-luokka – Myös pienille toimijoille on luotava realistinen markkinoillepääsyn mahdollisuus

MiCA-asetuksen ja komission delegoitujen asetusten vaatimukset sekä niiden soveltaminen käytännössä ovat johtaneet siihen, että kryptovarapalvelun tarjoajan toimilupaa hakevan yhtiön odotetaan käytännössä täyttävän kaikki vaatimukset jo toimilupavaiheessa, yhtiön koosta tai riskiprofiilista riippumatta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilöstö tulisi rekrytoida ja tarjottavan palvelun olla järjestelmätasolla valmiina lopullisessa muodossa jo hakemuksen jättämisvaiheessa. Samalla kuitenkin varsinainen toimilupaprosessi voi kestää useita kuukausia, jolloin myös rekrytoinneista ja investoinneista aiheutuvat kustannukset voivat muodostua kohtuuttomiksi uudelle toimijalle, jolla ei ole olemassa olevaa ja esimerkiksi EU:n ulkopuolella toimivaa liiketoimintaa.

Ongelman ratkaisuksi ehdotimme ensinnäkin, että toimilupa voitaisiin myöntää ehdollisena. Tällöin hakija voisi hakemusvaiheessa esittää avainhenkilöt, realistisen rekrytointisuunnitelman organisaation täydentämiseksi sekä esitellä suunnitelmansa teknisten järjestelmien osalta – toimiluvan hyväksyminen olisi ehdollinen sille, että nämä esitellyt suunnitelmat täytetään, ennen kuin asiakkaita voidaan ryhtyä palvelemaan.

Toiseksi ehdotimme pienille kryptovarapalvelun tarjoajille kevyempiä sääntelyedellytyksiä, sillä MiCA-asetuksessa ei oteta huomioon eri kokoluokan toimijoita riittävällä tavalla. Merkittäville palveluntarjoajille asetetaan lisävaatimuksia, mutta pienille toimijoille ei ole mahdollistettu kevyempää sääntelyä.

Sen sijaan esimerkiksi maksupalveludirektiivissä (PSD2), sähkörahadirektiivissä (EMD2) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetussa direktiivissä (AIFMD) huomioidaan myös pienemmät toimijat, joten vastaavanlaiset säännökset tulisi jatkossa sisällyttää myös MiCA-asetukseen. Näin parannettaisiin pienten toimijoiden mahdollisuuksia päästä markkinoille.

Ehdottamamme taso koskisi vain toimijoita, jotka eivät ylläpitäisi kaupankäyntialustaa, jotka säilyttäisivät asiakasvaroja vain tiettyyn enimmäismäärään asti, ja joiden toiminta pysyisi muiden ennalta määriteltyjen raja-arvojen alapuolella. Kevennykset koskisivat vain toimijan organisaatioon kohdistuvia vaatimuksia, ja siten esimerkiksi asiakassuojaa, säilytystä, rahanpesun estämistä ja pääomaa koskevat vaatimukset pysyisivät ennallaan.

Mikro-CASP-tason toimija voisi silti tarjota palvelujaan koko EU:n alueella yhdellä toimiluvalla, ja se siirtyisi seuraavalle sääntelytasolle vasta, jos sen toiminta kasvaisi riittävän suureksi.

2.      Tason 2 ja 3 sääntelyä on vähennettävä oikeusvarmuuden parantamiseksi

Tällä hetkellä kryptovara-alan sääntely on hajallaan useassa eri sääntelytasossa, kun esimerkiksi MiCA-asetusta täydennetään lukuisilla teknisillä standardeilla, valvontaviranomaisten ohjeilla, Q&A-vastauksilla ja supervisory briefing -asiakirjoilla. Kun sääntely on hajallaan näin monessa eri lähteessä, sovellettavan oikeuden tulkinta vaikeutuu.

Suuri tason 2 ja 3 sääntelyn määrä myös hämärtää oikeuslähteiden hierarkiaa, mikä heikentää oikeusvarmuutta hakemusvaiheessa. Tällä hetkellä tason 3 sääntelyä käytännössä sovelletaan kuin se olisi sitovaa oikeutta, huolimatta sen asemasta soft law -oikeutena. Toimilupaa hakevalla yhtiöllä tulisi olla mahdollisuus oikeusvarmuuden turvaamiseksi riitauttaa viranomaisen hakemusvaiheessa tekemät päätökset, erityisesti kun ne perustuvat tason 3 sääntelyyn.

Suosittelimme siksi vähentämään tason 2 ja 3 sääntelyä, jotta sovellettava oikeus olisi jatkossa selkeämpää ja ennustettavampaa kaikille kryptovara-alan toimijoille.

3.      Vakaavaluuttojen sääntelyn on kehityttävä markkinan mukana

Markkinoiden suurimmat vakaavaluutat ovat tällä hetkellä dollarimääräisiä ja pääasiassa EU:n ulkopuolella liikkeeseen laskettuja. Kryptovarapalvelun tarjoaja saa tarjota niitä EU:ssa vain, jos sen liikkeeseenlaskija täyttää MiCA-asetuksen vaatimukset.

Moni sähkörahatokeneita liikkeeseen laskeva yhtiö on kuitenkin jättäytynyt kokonaan EU:n ulkopuolelle niihin kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Esimerkkinä mainittakoon Tether ja sen liikkeeseenlaskema, maailman suurin vakaavaluutta USDT. Tetherin oman ilmoituksen mukaan se jätti tietoisesti hakematta toimilupaa EU:ssa MiCA-asetuksen reservinhallintaa koskevien vaatimusten vuoksi.

Circlen mukaan maailman 25:stä suurimmasta vakaavaluutasta vain kolme on MiCA-asetuksen mukaisen toimiluvan saaneiden liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemia. Käytännössä EU:n käyttäjillä on heikot mahdollisuudet päästä käsiksi suuriin vakaavaluuttoihin tilanteessa, jossa kryptovarapalvelun tarjoajia kielletään tarjoamasta niitä asiakkailleen. Sääntelyä tulisi kehittää niin, että EU:n käyttäjillä olisi jatkossa reilu pääsy globaaleihin vakaavaluuttoihin.

Sääntely ei myöskään saisi olla ankarampaa euromääräisiä vakaavaluuttoja kohtaan kuin muihin valuuttoihin sidottuja. Ristiriita syntyy nyt siitä, että euromääräinen sähkörahatoken katsotaan aina EU:ssa tarjotuksi, vaikka se olisi tosiasiallisesti tarkoitettu vain EU:n ulkopuolisille markkinoille, kun taas dollarimääräiseen vakaavaluuttaan sovelletaan MiCA-asetusta vasta, kun sitä tarjotaan EU:ssa.

Omaisuusreferenssitokenien sääntelyn ei pitäisi myöskään olla niin raskasta, ettei markkinaa pääse syntymään lainkaan. Komissio itsekin toteaa kuulemisasiakirjassa, ettei EU:ssa ole lähes kahden vuoden aikana myönnetty yhtäkään omaisuusreferenssitokenia koskevaa toimilupaa. Tämän voi perustellusti katsoa johtuvan sääntelyn rakenteesta, ei niinkään kysynnän puutteesta.

4.      Lohkoketjupohjaiset ennustemarkkinat on saatettava MiCA-asetuksen piiriin

Komission yhtenä kysymyksenä kuulemisessa oli, pitäisikö lohkoketjupohjaisia ennustemarkkinoita säännellä rahoitusvälinemarkkinadirektiivin (MiFID II) vai MiCA-asetuksen nojalla. Tällä hetkellä EU:lta puuttuu selkeä sääntely lohkoketjupohjaisille ennustemarkkinoille, jolloin palveluntarjoajat voivat sopimustensa rakenteilla vaikuttaa siihen, mikä sääntely niihin kohdistuu, vaikka niiden toiminnassa ei olisikaan eroja.

EU:ssa on selvästi kysyntää ennustemarkkinoille, mutta laillisen tarjonnan puuttuessa kuluttajat päätyvät käyttämään EU:n ulkopuolisia palveluja. Yhtäältä tämä altistaa kuluttajat suuremmille riskeille ja toisaalta pitää liiketoiminnan ja sen tuotot EU:n ulkopuolella.

Ehdotimme, että MiCA-asetuksesta tulisi lohkoketjupohjaisten ennustemarkkinoiden ainoa sääntelykehys ja että ennustemarkkinat lisättäisiin siihen omana kryptovarapalvelunaan. Kun kysyntää on, EU:n tulisi sallia toiminta, jotta sen hyödyt pysyisivät EU:n sisäpuolella. Samalla toiminnalle tulisi asettaa tiukat ehdot koskien muun muassa markkinarakennetta, vakuuksia ja hyväksyttäviä tapahtumia kuluttajien suojelemiseksi.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Komissio laatii kuulemisen vastauksista yhteenvedon, ja MiCA-asetuksen 140 artiklan mukaan komission on annettava kertomus asetuksen soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30.6.2027, tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen kanssa. Jäämme aktiivisesti seuraamaan, mihin suuntaan komissio vie uudistusta.

Artikkelin laadintaan osallistui Junior Traineemme Pyry Rajala