15. kesäkuuta 2017 | Jon Hautamäki
KHO 2017:78 – Veron kiertäminen
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikirjapäätöksessä KHO 2017:78 KHO torjui varsin vakuuttavasti Verohallinnon tulkinnan veronkierrosta. Ko. päätöksen mukaan osakevaihdolle riittäväksi liiketaloudelliseksi perusteeksi riittää se, että osakevaihto johtaa yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestelyyn, johtamatta kuitenkaan oikeuden väärinkäyttöön.
Tausta
Henkilö X omisti sijoitustoimintaa harjoittavasta A Oy:stä 100 prosenttia ja puualalla toimivasta B Oy:stä 50,6 prosenttia. X halusi saada edellä mainitut omistuksensa yhden yhtiömuodon alle helpottaakseen niiden omistamista ja hallinnointia.
Järjestely oli tarkoitus toteuttaa osakevaihdolla siten, että A Oy antaisi osakeannilla 1000 uutta osaketta, jotka kaikki X merkitsisi itselleen maksamalla niiden merkintähinnan apporttina omistamillaan B Oy:n osakkeilla. Järjestelyssä ei siten käytettäisi rahavastiketta lainkaan. Osakevaihdon jälkeen X omistaisi edelleen 100 prosenttia A Oy:n osakekannasta, ja A Oy omistaisi 50,6 prosenttia B Oy:n osakekannasta.
X pyysi Verohallinnolta ennakkoratkaisua asiasta, ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun mukaan tällä tavalla toteutettua toiminnan uudelleenjärjestelyä olisi pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 52 f §:n ja tuloverolain (TVL) 45 § 5 momentin mukaisena osakevaihtona, eikä EVL 52 h §:n mukaisena veronkiertona. Tämän seurauksena osakkeiden luovutuksesta saatua tuloa ei katsottaisi X:n veronalaiseksi tuloksi.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) oli erimielinen Verohallinnon ennakkoratkaisun lopputuloksen kanssa, sillä sen mielestä järjestelyltä puuttui liiketaloudellinen peruste, ja X saisi perusteetonta verohyötyä, jos A Oy päättäisi myydä B Oy:n osakkeet pian niiden hankinnan jälkeen. Asia eteni hallinto-oikeuteen, jossa oikeus asettui Verohallinnon ennakkoratkaisun kannalle, koska järjestelyllä katsottiin olevan riittävä liiketaloudellinen peruste, ja VOVA ei kyennyt osoittamaan A Oy:n tarkoitusta luopua B Oy:n osakkeista. Asian puiminen jatkui KHO:ssa VOVA:n saatua valitusluvan asiassa.
KHO:n ratkaisu ja perustelut
KHO:ssa riidatonta oli se, että osakevaihtoa koskevan EVL:n pykälän (EVL 52 f §) muodolliset edellytykset täyttyvät, ja riitaisaa taas se, että estääkö EVL:n veronkiertoa koskeva pykälä (EVL 52 h §) osakevaihtoa koskevan pykälän soveltamisen.
EVL:n veronkiertoa koskevan pykälän soveltamisessa on otettava huomioon Euroopan Unionin (EU) yritysjärjestelydirektiivi, ja sen soveltamista koskeva oikeuskäytäntö. Foggia -tapauksen mukaan lähtökohtaisesti riittävänä liiketaloudellisena syynä osakevaihdolle pidetään jo sitä, että osakevaihto johtaa toimeen osallistuvien yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestelyyn, kunhan se ei johda oikeuden väärinkäyttöön. Tästä johtuen, koska A Oy:n aikeista luopua B Oy:n osakkeista ei ollut näyttöä, ei X:n voitu katsoa saavan konkreettista ja järjestelmälle vieraista veroetua. Näin ollen KHO hylkäsi VOVA:n valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden päätöksen.
Näkemyksiä
Käytännössä VOVA tulkitsi osakevaihdon ’’liiketaloudellista perustetta’’ sen itse asettamin kriteerein ja siten oletti perusteetta X:n tähtäävän toiminnassaan veronkiertoon. VOVA ilmeisesti päätyi ajamaan asiaa, koska se ei ollut ottanut tulkinnassaan huomioon EU-oikeutta ja -oikeuskäytäntöä, jossa yksiselitteisesti todetaan, että liiketaloudelliseksi perusteeksi riittää se, että osakevaihto johtaa yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestelyyn, kunhan se ei johda oikeuden väärinkäyttöön. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus käyttää oikeutta väärin ei riitä todistamaan toimien olevan oikeuden väärinkäyttöä.
Kautta linjan KHO:n päätöksessä korostuu se, että veronkiertopykälää ei tule voida soveltaa, jos tietyssä järjestelyssä ei ole syntynyt järjestelmälle vieraita veroetuja. KHO:n päätös on omiaan selkeyttämään veronkiertopykälän tulkintaa ja soveltamiskynnystä, jota varsinkin Verohallinto on pyrkinyt madaltamaan.
KHO:n päätös selventää myös yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestelyä jatkossa tuomalla myös Suomessa esille ’’liiketaloudellisen perusteen’’ merkityksen osakevaihdossa. Päätös on ehdottoman hyvä, sillä se luo ketteryyttä ja joustavuutta yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestelyyn.
Tapauksessa korostuu kansainvälisen oikeuden merkitys alati kansainvälistyvässä maailmassa. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää tuntea myös kansainvälisen oikeuden koukerot mm. yritysjärjestelyitä suunniteltaessa.
Kommentaarin laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Max Atallah.
15.06.2017 JON