19. tammikuuta 2023 | Jon Hautamäki

Uutishuone

Monopolista lisenssimalliin - suomalainen uhkapelijärjestelmä historiallisessa murroksessa

Pitkin syksyä 2022 nähtiin eri tahojen kannanottoja Veikkaus Oy:n (jäljempänä ”Veikkaus”) uhkapelimonopolin osittaisesta avaamisesta kilpailulle. Merkittävä keskustelun avaus pitkään jatkuneen käytännön muuttamiseksi oli Veikkauksen syyskuussa 2022 julkaisema osavuosikatsaus, jossa Veikkaus itse ehdottaa kaiken rahapelaamisen saattamisesta saman sääntelyn piiriin. Tämä tarkoittaisi käytännössä siirtymistä niin sanottuun lisenssimalliin. Lisenssimalliin siirtymistä on kannattanut sittemmin lähes kaikki eduskuntapuolueet ja aihetta koskeva viranomaisten selvitystyö on jo aloitettu.

Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi käsittelemme tässä artikkelissa Suomen nykyisen uhkapelijärjestelmän rakennetta Euroopan Unionin (jäljempänä ”EU”) näkökulmasta, nykyisiä rajoituksia sekä lausumme lyhyesti mitä Suomeen mahdollisesti rantautuvalta lisenssimallilta olisi todennäköisesti odotettavissa.

Uhkapelien sääntely EU:ssa

Uhkapelejä koskevaa lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu EU:ssa. Tämä tarkoittaa, että jokainen jäsenvaltio saa lähtökohtaisesti itse päättää, miten uhkapelejä säädellään. On kuitenkin huomioitava, että EU:ssa vallitsee lähtökohtaisesti yritysten, ihmisten, pääomien ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. Näitä niin sanottuja perusvapauksia tuetaan EU:n kilpailulainsäädännöllä, joka pyrkii tehostamaan yritysten välistä kilpailua. EU on kuitenkin jättänyt jäsenvaltioilleen mahdollisuuden poiketa perusvapauksista, jos ne katsovat siihen olevan yleiseen etuun perustuva pakottava syy. Rahapelit ovat perinteisesti olleet ala, jota on rajoitettu yleiseen etuun vedoten.

EU on asettanut raameja, joiden sisällä perusvapauksista on sallittua poiketa. Esimerkiksi se puuttui ns. Gambelli-tapauksessa Italian lainsäädäntöön, joka rikosoikeudellisilla seuraamuksilla kielsi ulkomaisten vedonvälittäjien toiminnan Italiassa vedoten yleiseen etuun ja samaan aikaan sallien italialaisten toimijoiden lisäävän kansallista vedonlyöntitarjontaa. Keskeiseksi ovatkin muodostuneet vaatimukset toimenpiteiden johdonmukaisuudesta, syrjimättömyydestä sekä suhteellisuudesta tavoiteltuihin päämääriin.

Verkossa lisääntyneen pelaamisen myötä moni EU:n jäsenvaltio on siirtynyt uhkapelien lisenssimalliin. Lisenssijärjestelmissä lisenssin haltija saa toteuttaa lisenssiin kuuluvia uhkapelejä, vaikkakaan tyypillisesti kaikki uhkapelien muodot eivät kuulu vapaasti lisenssillä toteutettavaksi. Lisenssiä tavoitteleville on asetettu mitä yksityiskohtaisempia ehtoja. Ehdot voivat koskea esimerkiksi yhtiön johdon kokemusta, yhtiön vakavaraisuutta tai yhtiön palvelinten sijaintia. Lisäksi lähes kaikki jäsenvaltiot sääntelevät tarkasti uhkapelien mainontaa ja ovat kehittäneet oman veroluokan uhkapeleistä saataville voitoille.

Uhkapelejä koskevan lainsäädännön nykytilanne Suomessa

Suomessa on perinteisesti niputettu kaikki uhkapelit kategorisesti Veikkauksen monopolille kuuluviksi ja niistä säädetään arpajaislaissa (1047/2001). Arpajaislaki lähtee siitä, että kaikki toiminta, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton, kuuluu arpajaisiin ja täten Veikkauksen järjestettäväksi. Arpajaisten tulkinta on ollut laaja ja johtanut yllättäviinkin tilanteisiin (katso artikkelimme Liigapörssi sekä Hockey GM -pelien tulkinnasta arpajaisiksi).

Arpajaislaissa erotellaan rahapelit eli arpajaiset, joista voi voittaa rahaa sekä niin sanotut muut arpajaiset. Erilaisista rahapeleistä Suomessa tunnistetaan muun muassa lotto, vedonlyönti, raha-automaattipelaaminen ja kasinopelit sekä kaikkien kyseisten pelien versiot, jotka toteutetaan internetissä. Tällä hetkellä Veikkauksella on siis yksinoikeus järjestää kaikki rahapelit Suomessa. Suomessa ei ole kuitenkaan kriminalisoitu pelaamista ulkomaisilla pelisivustoilla.

Suomi on EU:n ainoita jäsenvaltioita, jotka ovat päätyneet pitämään monopolia parhaana keinona ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Näin ollen, jotta monopoli valittuna keinona täyttäisi siltä vaaditun johdonmukaisuuden ja suhteellisuuden vaatimukset, sen on äärimmäisen rajoittavana toimenpiteenä oltava toimiva. Verkossa lisääntyneen rahapelaamisen johdosta, on herännyt kysymys, toimiiko monopolijärjestelmä ollenkaan ja tämän takia Suomi on pakotettu tarkastelemaan kantaansa uudelleen.

Millaisia lisenssimalleja muissa EU:n jäsenvaltioissa on?

Yksi nykyistä kehityskulkua kuvaava EU:n jäsenvaltio on Ruotsi. Ruotsissa on avattu lisenssimahdollisuus ainoastaan verkossa toteutettavaan uhkapelaamiseen, johon kuuluu kasinopelit sekä vedonlyönti. Mahdollisuus Ruotsissa fyysisesti tapahtuvaan uhkapelaamiseen on edelleen varattu monopolille. Lisäksi lisenssin hakijaa vaaditaan torjumaan ongelmapelaamista ja lisenssi on uusittava vähintään viiden vuoden välein.

Toisenlainen esimerkki taas on Viro. Viro on avannut markkinansa laajasti ja käytännössä ainoastaan arpajaiset on varattu kansalliselle yhtiölle. Viroon pyrkivän toimijan on hankittava jokaista tarjoamaansa uhkapelimuotoa kohden erikseen oma ns. Activity license ja lisäksi fyysisesti Virossa tapahtuvaa uhkapelaamista varten ns. Operating permit. Lisenssimaksut vaihtelevat tarjottavan uhkapelin mukaan, samoin kuin lisenssin voimassaoloaika.

Miltä uusi suomalainen uhkapelilainsäädäntö voisi näyttää?

Näkemyksemme mukaan on oletettavaa, että suomalainen uhkapelijärjestelmä tulee rakentumaan lisenssimalliin tulevaisuudessa. Koska keskustelu on vasta alkanut ja ratkaisu tulee sisältämään myös poliittisia päätöksiä, on mahdotonta sanoa varmaksi, miltä mahdollinen suomalainen lisenssimalli tulee näyttämään. Tuntemalla muiden EU:n jäsenvaltioiden lisenssimalleja ja erityisesti tarkkailemalla Suomen perinteisiä verrokkimaita sekä seuraamalla lain valmistelutyötä, on kuitenkin mahdollista ennustaa, miltä suomalainen uhkapelilainsäädäntö voisi tulevaisuudessa näyttää.

Selvänä voidaan pitää, että Suomi kerää lisenssimaksuja markkinoille tulevilta yrityksiltä. Lisenssimaksun suuruuteen vaikuttaa, asetetaanko arpajaisveron lisäksi vielä muita veroja. On lähes varmaa, ettei kaikkea uhkapelaamista tulla avaamaan välittömästi ja näin ollen lisenssimalli tulee todennäköisesti sisältämään erilaisia lisenssejä riippuen tarjottavasta uhkapelistä. Luultavaa on, että uhkapelien mainontaa tullaan rajoittamaan erillisellä lailla ja muun muassa tämän takia voidaan odottaa uuden viranomaisen perustaminen valvomaan alan toimijoita.

Lisäksi on oletettavaa, että uusien toimijoiden on mitä todennäköisimmin sitouduttava tekemään osansa uhkapeleistä johtuvien negatiivisten seuraamusten torjumisessa.

Lopuksi

Veikkauksen monopolin varaan rakentuvalla uhkapelipolitiikalla on Suomessa pitkät perinteet. Lisenssimallin tuominen osaksi uhkapelijärjestelmää, olisi valtava muutos nykyiseen asiantilaan. Muutos tarjoaisi kokonaan uusia mahdollisuuksia alan toimijoille Suomessa. Syntyvä kilpailu todennäköisesti parantaisi myös esimerkiksi pelien palautusprosentteja ja avaisi uusia sponsorointimadollisuuksia urheilujärjestöille. Täytyy huomioida, että muutoksen läpivieminen tulee vielä viemään aikaa, mutta samalla Suomen markkinoille pyrkivien on syytä valmistautua pikimmiten, jotta markkinoiden avautuessa lisenssi myönnetään mahdollisimman nopeasti.

Meillä Nordic Law’lla on laaja kokemus uhkapelialalla työskentelevien asiakkaiden kanssa ja vuosien varrella kertynyt tietotaito alan lainsäädännöstä läpi EU:n alueen. Avustamme jatkossakin uhkapelialan asiakkaita monipuolisesti erilaisissa kysymyksissä, joita Suomen muuttunut tilanne voi herättää. Keskustelemme kanssanne mieluusti siitä, mitä Suomen markkinoille siirtyminen voisi tulevaisuudessa edellyttää ja miten siihen voi optimaalisesti valmistautua.

Artikkelin laadintaan osallistui lakimiesharjoittelijamme Mikael Huhtala.

Nordic LawWeb3- ja Fintech-oikeuden pioneeri