Panama-paperien julkisuus

Korkein hallinto-oikeus antoi 27.3.2019 päätöksen KHO 2019:40, jossa se totesi, että Yleisradion ja sen toimittajien ei tarvitse luovuttaa niin kutsuttuja Panama-papereita tai toimittajien keräämiä aineistoja Verohallinnolle.

Verohallinto oli 19.4.2016 vaatinut Yleisradiolta Panama-papereita kokonaisuudessaan ja lisäksi vaatinut Yleisradion toimittajien keräämää aineistoa suomalaisista yrityksistä ja henkilöistä, jotka voitiin tunnistaa Panama-papereista. Verohallinto vetosi vaatimuksessaan verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettuihin verotarkastuksen ja vertailutietotarkastuksen toimittamiseen sekä sivullisen erityiseen tiedonantovelvollisuuteen. Yleisradio sekä toimittajat B ja C kieltäytyivät luovuttamasta aineistoa vedoten siihen, että Panama-paperit oli luovutettu heille journalistisessa tarkoituksessa julkaistavaksi ja ne luovuttanut tietolähde oli kieltänyt henkilöllisyytensä paljastamisen kaikilta osin.

Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että vertailutietotarkastuksen lähtökohtana on sen kohdentaminen kirjanpitoon tai muuhun sellaiseen tulonhankkimistoimintaan liittyvään aineistoon tai omaisuuteen, jotka ovat keskeisessä asemassa verovelvolliseen itseensä kohdistuvassa tarkastuksessa. Tarkastus voidaan laajentaa tällaisen aineiston ulkopuolelle, jos se on tarpeen tulohankkimistoimintaan välittömästi liittyvän aineiston täydentämiseksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät Panama-paperit olleet Yleisradion kirjapitoaineistoa tai liittyneet sen tulonhankkimistoimintaan eikä vertailutietotarkastusta voitu toimittaa vain siinä tarkoituksessa, että yhtiötä kehotetaan esittämään tällainen aineisto. Yleisradion ei siis tarvitse luovuttaa Panama-papereita Verohallinnolle.

Sivullisen erityisen tiedonantovelvollisuuden osalta korkein hallinto-oikeus totesi, että verotusmenettelystä annetun lain esitöiden mukaan selvitettävänä oleva asia tulee yksilöidä. Verohallinnolla tulisi siten olla selvitettävänä tietty konkreettinen verotusta koskeva asia tai asiakokonaisuus. Tietopyynnöt, joiden yksilöinti ei perustu Verohallinnon tiedossa oleviin konkreettisiin seikkoihin, eivät ole mahdollisia korkeimman hallinto-oikeuden mukaan.

Verohallinnon vaatimia tietoja oli siis pidettävä sellaisina massaluonteisina tietoina, joita ei tarvinnut sivullisen erityisen tiedonantovelvollisuuden nojalla luovuttaa. Tämän myötä Verohallinto ei tältä erää päässyt käsiksi Panama-papereihin.

Uutisen laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Johannes Lottonen.

03.04.2019 JON