25. huhtikuuta 2019 | Jon Hautamäki

uutishuone

Suomen pelimonopoli

Nykytilanne

Suomessa on satoja tuhansia nettipokerin ja urheiluvedonlyönnin harrastajia. Rahapelejä tarjoavien sivustojen lukumäärä Suomessa lasketaan tänä päivänä vähintään sadoissa, ellei jopa tuhansissa. Rahapelien markkinat ovat täten valtavat, noin 400 miljardin euron luokkaa maailmanlaajuisella tasolla.

Suomen lain mukaan ainoastaan kuitenkin valtio-omisteisella rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:llä on oikeus rahapelien tarjoamiseen ja markkinoimiseen Suomessa. Rahapelien osalta keskeisin säädös on arpajaislaki, joka täydentyy valtioneuvoston asetuksilla. Suomessa pelaamista valvoo Poliisihallitus, jonka toimesta laittomat rahapelinjärjestäjät voidaan määrätä lopettamaan toimintansa sakon uhalla.

Vaikka täten arpajaislain mukaisesti ainoastaan Veikkaus saa harjoittaa rahapelitoimintaa ja siihen liittyvää markkinointia Suomessa, laki ei suoranaisesti pysty estämään ulkomaisten toimijoiden rahapelitarjontaa Suomessa. Ulkomaiset tahot pystyvät teknisesti toimimaan täällä, ja ulkomaisilla sivustoilla pelaaminen on täysin laillista Suomen kansalaisille.

Poikkeuksen Veikkauksen valtiolliseen monopoliasemaan muodostaa Ahvenanmaalainen rahapeliyhteisö Paf. Kansainvälisen toiminnan ohella Pafilla on Ahvenanmaan maakuntahallituksen lupa järjestää pelejä Ahvenanmaalla ja merillä. Paf ei siis saa myydä tai markkinoida pelejään Manner-Suomen puolella.

Tulevaisuuden näkymät sääntelyn osalta

Arpajaislain uudistaminen on tällä hetkellä kesken. Hallituksen esityksen mukaan pelintarjoajat olisivat tulevaisuudessa velvoitettuja tunnistamaan asiakkaan tämän pelatessa rahapeliautomaateilla. Uudistuksen jälkeen automaateilla voisi käytännössä pelata ainoastaan Veikkauksen asiakastilin kautta. Suunniteltu rajoitustoimi sulkisi turistit suurilta osin pois suomalaisten peliautomaattien ääreltä, sillä Veikkaus voi avata pelitilin ainoastaan Suomessa pysyvästi asuville henkilöille. Rahapelien on kuitenkin myös jatkossa tarkoitus olla pelattavissa ilman pelitiliä Veikkauksen omissa pelisaleissa ja kasinoissa. Muun ohessa lakiesitys sisältää myös muutoksia rahanpesulain soveltamiseen ja kevennyksiä lupamenettelyihin. Esityksen mukaan laki tulisi voimaan porrastetusti syksyn 2019 ja tammikuun 2022 välillä.

Sisäministeriössä on myös parhaillaan käynnissä esiselvitys IP-osoite- ja maksunsiirtorajoitusten mahdollisesta käyttöönotosta. Suunnitteilla olevan sääntelyn seuraus olisi se, että tulevaisuudessa suomalaispelaajilta evättäisiin pääsy ja rahansiirrot ulkomaisille pelisivustoille. Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski on myös vahvistanut Veikkauksen kannattavan ulkomaisten pelisivustojen blokkaamista ja rahaliikenteen estämistä tietyille pelitileille. Tämän valossa on odotettavaa, että sääntelyssä siirrytään kohti ns. IP-blokkausta, jonka myötä suomalaispelaajat eivät jatkossa enää voisi siirtyä ulkomaisille pelisivustoille.

Pelimonopolin tulevaisuus – onko aika ajanut sen ohi?

Hallituksen esitys arpajaislain muuttamisesta on myös herättänyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mielenkiinnon. KKV vaatii sisäministeriölle antamassaan lausunnossa, että Veikkauksen monopoliasemasta tulee tehdä kokonaisvaltainen ja kriittinen selvitys. Virasto vaatii perusteellisen selvityksen siitä, tuottaako rahapelimonopoli ylipäänsä niitä hyötyjä, joilla monopolin olemassaoloa perustellaan. Rahapeleistä koituvien haittojen ehkäisy on EU:n asettama edellytys valtion ohjaaman rahapelimonopolin sallimiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuorein tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei haittojen ehkäisy ole viimeaikaisten uudistusten myötä toteutunut onnistuneesti.

Huomioiden myös viimeaikaisen, varsin kovan, kritiikin kohdistuen Veikkauksen omaan toimintaan ja markkinointiin, voinee jo tämäkin itsessään puoltaa nykyisen monopolijärjestelmän ja sen tosiasiallisen tarpeellisuuden seikkaperäistä selvittämistä.

Mitä taas tulee kaavailtujen pelisivustojen IP-blokkaamiseen ja maksunsiirtorajoitusten tosiasialliseen tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen, nämä keinot ovat nettilompakoiden ja kryptovaluuttojen aikakaudella kyseenalaistettu myös muiden tahojen toimesta. Tästä esimerkkinä maaliskuussa 2019 perustetun Suomen Urheiluvedonlyöjät ry:n kannanotot.

Huomioiden edelleen muiden Pohjoismaiden kehityksen pelimarkkinoiden osalta – mm. Tanskassa ja Ruotsissa, jossa pelimarkkinat ovat vapautettu – voitaneen todeta Suomen pelimonopolin jämähtäneen paikoilleen. Nykymuodossaan on varsin epäselvää mitkä ovat pelimonopolin tuottamat hyödyt ja haitat verrattuna vapautettuihin, mutta kuitenkin valvottuihin, pelimarkkinoihin, joissa lisenssiperusteisesti peliyhtiöt voisivat tarjota palveluitaan. Nähtäväksi kuitenkin jää miten pelimarkkinoiden kehitys jatkuu Suomessa – jäädäänkö haihattelemaan vanhojen aikojen perään tai lähdetäänkö muiden Pohjoismaiden tapaan rohkeasti modernisoimaan toimintakenttää?

Artikkelin laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Jere Lehtimäki.

25.04.2019 JON