22. syyskuuta 2015 | Jon Hautamäki

EUT C‑257/14 – Lentojen myöhästymis­korvaukset

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 17.9. ennakkoratkaisunsa asiassa C‑257/14 lentojen myöhästymiskorvauksiin liittyvässä oikeudenkäynnissä. Oikeuteen asian vei alun perin hollantilainen pariskunta, jonka lento myöhästyi 29 tuntia teknisen vian vuoksi, eikä KLM-lentoyhtiö myöntänyt heille sillä perusteella korvauksia.

Ennakkoratkaisupyynnön teki hollantilainen tuomioistuin ja se koski matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua.

Tapahtumainkulku ja ennakkoratkaisupyyntö

Kuten yllä on todettu, kyseisen hollantilaisen pariskunnan lento oli myöhästynyt 29 tuntia teknisen vian vuoksi, jonka johdosta he olivat vaatineet KLM:ltä vakiokorvauksia lennon myöhästymisestä.

KLM:n mukaan tämä viivästys johtui siitä, että lentokentällä, josta lennon olisi pitänyt lähteä Amsterdamiin, todettiin ettei yksi kyseisen lentokoneen moottoreista käynnistynyt siitä syystä, ettei polttoaineen syöttö toiminut. KLM:n mukaan ”aircraft technical logista” ilmeni, että kyseessä oli vikojen yhteensattuma. Koneen kaksi osaa, eli polttoainepumppu ja hydromekaaninen yksikkö olivat viallisia. Nämä osat, joita ei ollut saatavilla lennon lähtöpaikkakunnalta, oli pitänyt lennättää Amsterdamista ja asentaa tämän jälkeen kyseiseen lentokoneeseen, joka lähti sittemmin pääsi lähtemään 29 tunnin viivästyksellä. Tämän myötä KLM totesi, että kyse oli ollut odottamattomasta teknisestä viasta, eli niin poikkeuksellisista olosuhteisista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Hollantilaisen pariskunnan mukaan KLM ei voinut vedota poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Kyseisen lennon viivästyminen oli nimittäin johtunut teknisestä viasta. Yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossa Wallentin-Hermann (C-549/07) katsonut, että teknisten vikojen korjaaminen on lentoliikenteen harjoittajan toiminnan olennainen osa eikä sitä voida pitää poikkeuksellisena olosuhteena.

EUT:ssa oli täten pääasiallisesti kyse siitä, että oliko KLM:llä oikeus vedota poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joiden myötä sillä ei olisi ollut korvausvelvollisuutta.

EUT:n ratkaisu

EUT aloitti toteamalla, että lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse maksaa myöhästymiskorvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu. EUT jatkoi esittämällä, että lentokoneelle aiheutuneita teknisiä vikoja oikeuskäytännöstä voidaan pitää odottamattomina lentoturvallisuuteen vaikuttavina puutteina ja että ne saattavat kuulua tällaisiin olosuhteisiin. EUT rajasi kuitenkin tätä toteamalla, että tällaisten vikojen ilmenemiseen liittyviä olosuhteita voidaan pitää ”poikkeuksellisina” vain, jos ne liittyvät tapaukseen, joka ei liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eikä luonteensa tai alkuperänsä vuoksi ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Yllämainitun myötä EUT totesi, että koska lentokoneiden toiminnassa ilmenee väistämättä teknisiä vikoja, lentoliikenteen harjoittajat joutuvat tavallisesti toimintaansa harjoittaessaan kohtaamaan tällaisia vikoja. Tekniset viat, jotka tulevat ilmi lentokoneiden huollon yhteydessä tai johtuvat huoltoon liittyvistä puutteista, eivät tässä suhteessa voi sellaisinaan olla ”poikkeuksellisia olosuhteita”.

Näin ollen EUT oli sitä mieltä, että lentoliikennettä harjoitettaessa kyseinen odottamaton tapaus liittyi lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen, koska on tavallista, että tämä kohtaa tämän tyyppisiä odottamattomia teknisiä vikoja. Toisaalta tällaisen vian estäminen tai korjaaminen – ennenaikaisesti viallisen osan korvaaminen mukaan lukien – on tosiasiallisesti asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan hallittavissa, koska juuri viimeksi mainitun tehtäviin kuuluu varmistaa liiketoiminnassaan käyttämiensä lentokoneiden huolto ja moitteeton toiminta. Tämän myötä EUT katsoi, ettei odottamaton tekninen vika, joka ei johdu puutteellisesta huollosta ja jota ei myöskään ole havaittu säännöllisen huollon yhteydessä, kuulu käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan

Ennakkoratkaisun myötä hollantilaisella pariskunnalla oli oikeus vakiokorvaukseen lentonsa myöhästymisestä.

Johtopäätöksiä ratkaisusta

Alustavan arvion mukaan EUT:n tuore linjaus antaa lentomatkustajille aihetta riemuun. Nykyisten EU-sääntöjen mukaan lentoyhtiöiden tulee maksaa matkustajille 250-600 euron vakiokorvaus, mikäli lento viivästyy yli kolme tuntia taikka lento peruutetaan kokonaisuudessaan.

Ennen ko. EUT:n linjausta, monet lentoyhtiöt ovat välttyneet myöhästymiskorvauksien maksamisesta vetoamalla yllättäviin teknisiin vikoihin, jotka lentoyhtiöiden mukaan ovat lukeutuneet käsitteen “poikkeukselliset olosuhteet” alaan. EUT:n tuoreen linjauksen myötä on selkeästi kavennettu lentoyhtiöiden mahdollisuutta vedota teknisiin vikoihin tilanteissa, joissa lennot myöhästyvät taikka peruuntuvat. Tämän myötä on oletettavaa, että yhä useammin lentomatkustajilla on oikeus myöhästymiskorvaukseen myöskin tilanteissa, joissa on ollut kyse lentokoneen teknisestä viasta.

22.09.2015 JON