EUT C-603/17 - Työntekijä vai johtaja

Tausta

Arcadia-konserni, jonka omistaa Farahead Holdings Ltd, esitti vuonna 2015 vahingonkorvausvaatimuksia useita henkilöitä vastaan liittyen vahinkoon, joka oli aiheutunut petostarkoituksessa tehdyistä liiketoimista, joissa oli mukana konsernin yhtiöitä. Vaatimusten kohteena olivat myös Peter Bosworth ja Colin Hurley, joilla oli työsopimukset yhden Arcadia-konserniin kuuluvan yhtiön (jäljempänä ”Yhtiö”) kanssa. Bosworth ja Hurley olivat itse laatineet tai laadituttaneet kyseiset työsopimukset.

Bosworth ja Hurley riitauttivat vahingonkorvausvaatimuksen, ja juttu eteni lopulta paikalliseen korkeimpaan oikeuteen (Supreme Court of the United Kingdom), joka pyysi asiasta ennakkoratkaisua EUT:lta.

Käsittely EUT:ssa

EUT:n oikeuskäytännön mukaan työsuhteelle olennainen ominaispiirre on se, että henkilö tekee tietyn ajanjakson ajan toiselle tämän johdon alaisena suorituksia palkkaa vastaan. Työsuhde edellyttää siis työntekijän ja työnantajan välistä alisteisuussuhdetta.

EUT:lle toimitetun materiaalin perusteella käy ilmi, että Bosworth ja Hurley käyttivät määräysvaltaa Yhtiössä mm. heidän työntekopaikkansa ja työehtojensa osalta. EUT katsoi, että Bosworthilla ja Hurleylla oli tilanteessa vaikutusvaltaa, joka ei ollut vähäinen, ja täten kyseessä ei ollut alisteisuussuhde. Näin ollen EUT katsoi, ettei Bosworth ja Hurley olleet työsuhteessa Yhtiöön.

Johtopäätös

Ennakkopäätös tukee myös kotimaista tulkintaa työsuhteesta. Työsopimuslain (jäljempänä ”TSL”) 1 § asettaa työsuhteelle seuraavat tunnusmerkit: 1) sitoumus tehdä työtä; 2) työn tekeminen; 3) työn tekeminen vastiketta vastaan; ja 4) työnantajan johdon ja valvonnan alaisuus. Työsuhteen syntymiseen ei siis kotimaisenkaan oikeuden mukaan riitä pelkkä työn tekeminen, vaan työsuhteelta vaaditaan kaikkien edellä kuvattujen työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä yhtä aikaa.

Kokemuksemme perusteella yhtiön näkökulmasta on riskien minimoimiseksi äärimmäisen tärkeää, että jo johtajasopimusten solmimisen hetkellä varaudutaan mahdollisiin riitatilanteisiin, joissa johtaja pyrkii pääsemään työntekijän asemaan. Näin minimoidaan tilanteet, joissa esimerkiksi perustajaosakas voisi mahdollisessa riitatilanteessa väittää olleensa työntekijän asemassa. Tämä on tärkeää siksi, että työntekijällä on oikeus työoikeuden mukaiseen suojaan, kun taas osakkeenomistajalle ei ole oikeutta tämänkaltaiseen suojaan.

Samaten on tärkeää johtajana työskennelleen työntekijän kannalta, että kyseinen työntekijä saa ansaitsemaansa työoikeudellista suojaa työnantajaa/yhtiötä vastaan, mikäli työntekijä on tosiasiassa ollut työsuhteessa työnantajaan/yhtiöön.

Avustamme säännöllisesti johtajasopimuksiin liittyvissä asioissa, joten ole meihin yhteydessä tarvitessasi apua johtajasopimuksiin liittyen.

Kommentaarin laatimiseen osallistui myös toimistomme lakimiesharjoittelija Johannes Lottonen.

03.05.2019 MAX