13. kesäkuuta 2019 | Jon Hautamäki
KHO 2019:61 - Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovutus
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 6.5.2019 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2019:61 linjannut, että myös osakkeet, jotka vain välillisesti edistivät yhtiön elinkeinotoimintaa, voidaan nähdä käyttöomaisuutena mahdollistaen osakkeiden verovapaan luovutuksen.
Tausta
A Oy oli pääosin kustannusalalla toimineen A-konsernin emoyhtiö. Yhtiö oli verovuonna 2014 myynyt vuodesta 1986 omistamansa noin 27 prosentin omistusosuuden B Oy:n osakekannasta. B Oy oli harjoittanut messutoimintaa. Osakkeiden hankkimisen tarkoituksena oli ollut A Oy:n kotimaakunnan elinkeinoelämän tukeminen. Lisäksi osakkeiden hankkiminen oli liittynyt tytäryhtiöiden liiketoiminnan edistämiseen erityisesti B Oy:n järjestämien kustannusalan messujen yhteydessä.
Tapauksessa A Oy oli verovuodelta 2014 antamassaan veroilmoituksessa ilmoittanut verovapaana käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittona 3 472 289,89 euroa B Oy:n osakkeiden luovutuksesta. Verohallinto kuitenkin poikkesi verotusta toimittaessaan veroilmoituksesta, ja katsoi luovutusvoiton kuuluneen yhtiön henkilökohtaiseen tulonlähteeseen, jonka myötä kyse ei ollut verovapaasta luovutuksesta.
Käsittely alemmissa oikeusasteissa
Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi 20.4.2016 A Oy:n tekemän oikaisuvaatimuksen, jossa A Oy vaati, että B Oy:n osakkeiden luovutus tulisi katsoa käyttöomaisuusosakkeiden verovapaaksi luovutukseksi. A Oy valitti oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen. Hallinto-oikeuden mukaan tapauksessa oli riidatonta, että B Oy:n osakkeet eivät olleet liittyneet A Oy:n harjoittamaan arvopaperikauppatoimintaan ja että ne eivät olleet kuuluneet A Oy:n vaihto-omaisuuteen tai rahoitusomaisuuteen. Yhtiö oli selvityksessään todennut, että osakkeiden hankkimisen tarkoitus oli alun perin ollut B Oy:n toimintaedellytysten turvaaminen ja alueen elinkeinoelämän tukeminen. B Oy:n osakkeiden hankkimisen tarkoitus oli lisäksi ollut A-konsernin tuotteiden ja kirjailijoiden tekeminen tunnetuksi ja siten konsernin kustantamien tuotteiden menekin lisääminen.
Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin ratkaisussaan, että koska osakkeiden omistaminen ei ollut liittynyt yhtiön omaan liiketoimintaan eikä liiketoiminnallista yhteyttä A Oy:n ja B Oy:n välillä pystytty osoittamaan, tuli osakeomistus pikemminkin nähdä pitkäaikaisena elinkeinotoiminnasta erillään olevana sijoituksena kuin yhtiön suoritetuotantoon liittyvänä omistuksena tai yhtiön muunakaan elinkeinotoiminnan tulolähteen omaisuutena. B Oy:n osakkeet eivät näin ollen kuuluneet A Oy:n elinkeinotoiminnan tulolähteen käyttöomaisuuteen, vaan sen henkilökohtaiseen tulolähteeseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
KHO myönsi A Oy:lle valitusluvan ja hyväksyi A Oy:n valituksen. KHO katsoi ensinnäkin, että B Oy:n osakkeet olivat kuuluneet A Oy:n elinkeinotoiminnan varoihin. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 53 §:n 1 ja 2 momentin mukaan hyödykkeen lukemiseksi elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ei edellytetä, että hyödykettä käytetään yksinomaan tällaiseen tarkoitukseen, vaan ratkaisevaa on sen pääasiallinen käyttötarkoitus. Riittävää on myös, että hyödykkeen käyttötarkoitus edistää elinkeinotoimintaa välillisesti.
KHO:n mukaan osakkeiden hankkimisen tarkoituksena on selvitetty olleen yhtäältä niin kutsutun maakuntastrategian toteuttaminen ja A Oy:n kotimaakunnan elinkeinoelämän tukeminen. Yhtiö on erään toisen kustannusalan tunnetun toimijan kanssa halunnut turvata B Oy:n toimintaedellytykset. Toisaalta tarkoituksena on ollut yhtiön tytäryhtiöiden liiketoiminnan edistäminen erityisesti B Oy:n järjestämien kustannusalaan liittyvien messujen yhteydessä. Tämän valossa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 2 momentin edellytykset verovapaalle luovutukselle täyttyivät. Näin ollen verovapaalle luovutukselle säädetyt muutkin edellytykset täyttyivät, ja yhtiön osakkeista saama luovutushinta oli ollut sen verovapaata tuloa.
Johtopäätöksiä KHO:n ratkaisusta
Mielenkiintoista KHO:n ratkaisussa oli, että osakkeiden omistamisen merkitys konsernissa harjoitetun liiketoiminnan kannalta oli muuttunut vuonna 2009, kun A Oy oli luopunut kirjapainotoimintaa harjoittavan tytäryhtiön osakekannasta ja konserniyhtiöt eivät myöskään olleet osallistuneet graafisen alan messuille vuoden 2009 jälkeen. Tästäkin huolimatta KHO katsoi, ettei tälle olosuhteiden muutokselle voida antaa sellaista merkitystä, että osakkeiden olisi niiden vuonna 2014 tapahtuneeseen luovutukseen sovellettavaa verolakia valittaessa katsottava menettäneen luonteensa A Oy:n elinkeinotoimintaan kuuluvina varoina.
Ylimalkaan KHO:n ratkaisusta voidaan vetää se johtopäätös, että myöskin osakkeet, jotka vain välillisesti edistävät yhtiön elinkeinotoimintaa, voidaan nähdä käyttöomaisuutena, joka taas mahdollistaa
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 2 momentin soveltamisen. Näin ollen elinkeinotoiminnan edistämistä ei ole aina syytä tulkita suppeasti edellyttäen, että verovelvollinen kykenee esittämään asialliset perustelut tälle.
13.06.2019 JON