Kryptovaluutat ja verotarkastus - Yleisiä lähtökohtia

Viime vuosina huomattavasta arvonnoususta nauttineet kryptovaluutat ovat viimeaikoina ajautuneet suureen suosioon verottajalla. Uusien teknisten ratkaisujen johdosta verottajalla on yhä paremmat mahdollisuudet seurata ja arvioida kryptovaluuttojen vaihdantaa henkilöverotuksen yhteydessä. Verottaja suorittaa muun muassa laaja-alaista lohkoketjuanalyysiä, mikäli verottaja epäilee, että tietty yksityishenkilö on mahdollisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan ilmoittaa kryptovaluuttoihin liittyviä arvonnousuja.

Tämä on omalta osaltaan johtanut kryptovaluuttoihin liittyvien verotarkastusten määrien merkittävään nousuun, jonka myötä suurennuslasin alle ovat joutuneet kryptovaluutoilla ahkerasti kauppaa tehneet yksityishenkilöt. Tämän kaltaisia kokonaisuuksia on vuodesta 2017 lähtien tullut merkittävissä määrin pöydällemme, jonka myötä käsittelemme kahdessa eri artikkelissa kryptovaluuttoihin perustuvaa verotarkastusta.

Tässä ensimmäisessä artikkelissa huomion kohteena on verovelvollisen velvollisuus antaa tietoja verotarkastuksen yhteydessä, jonka yhteydessä pohditaan kryptovaluuttaan liittyvien osoitetietojen antamista ja itsekriminointisuojan soveltumista tämänkaltaiseen verotarkastukseen.

Verovelvollisen velvollisuus antaa tietoja

Kryptovaluuttoihin liittyvissä verotarkastuksissa verottajan fokus on:

– kryptovaluutan arvonnousussa,

– kryptovaluutan hankinta- ja myyntihetkessä, sekä

– verossa, joka olisi tullut maksaa kryptovaluuttojen myynnin yhteydessä.

Verovelvollisella ei pääsääntöisesti ole halukkuutta toimittaa verottajan kaikkia haluamia tietoja, jotka sisältävät muun muassa kryptovaluuttojen osoitetietoja, joita voidaan teoriassa myöhemmin hyödyntää verovelvollista vastaan mahdollisessa rikosprosessissa – tämänkaltaista riskiä ei ainakaan tyhjentävästi voida poissulkea.

Yleisesti ottaen on kuitenkin korostettava, että verovelvollisella on laaja velvollisuus osallistua asioiden selvittämiseen, jonka myötä sekä verottaja että verovelvolliset osallistuvat asioiden selvittämiseen.

Itsekriminointisuoja – mistä kyse?

Itsekriminointisuojan periaate ilmenee Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklasta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan 3 kappaleen g kohdasta, Suomen perustuslain 21 §:stä, ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:n 2 momentista. Itsekriminointisuojalla tarkoitetaan sitä, ettei ketään saa pakottaa tai painostaa tunnustamaan omaa syyllisyyttään tai muutoin myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Tämä koskee paitsi rikosprosessia myös tietyin edellytyksin esimerkiksi verotusmenettelyä.

Hallintomenettelyssä kysymys oikeudesta itsekriminointisuojaan on usein yhteydessä ns. samanaikaisuusvaatimukseen. Jotta itsekriminointisuojaan voisi vedota rikosprosessin ulkopuolella tulee seuraavien ehtojen täyttyä samanaikaisesti:

– samanaikaisuusvaatimus (ajallinen yhteys rikosprosessiin)

– yhteysvaatimus

– relevanttiusvaatimus

– palomuurin puuttuminen

– pakko

Verottajan näkemys itsekrimintointisuojasta

Verottaja on päämiehiämme koskevissa verotarkastuksissa esittänyt, että itsekriminointisuojaan ei voida vedota esim. kryptovaluuttoihin liittyvissä verotarkastuksissa, sillä mitään pakon uhkaa (sanktio) taikka samanaikaisuutta (ajallinen yhteys rikosprosessiin) ei ole ollut verotarkastuksien yhteydessä. Verottaja on kryptovaluuttoihin liittyvissä verotarkastuksissa eritoten painottanut sitä tosiseikka, että verotusmenettelyä koskeva lainsäädäntö ei mahdollista uhkasakon asettamista. Verotarkastuksessa ei myöskään pääsääntöisesti pyydetä antamaan tietoja veronkorotuksen uhalla. Yllä sanottu ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että luovuttamalla kryptovaluuttaan liittyviä osoitetietoja voi verovelvollinen tulevaisuudessa tapahtuvassa esitutkinnassa edesauttaa oman syyllisyytensä selvittämistä, koska verotarkastuksen aikana annettuja tietoja saadaan hyödyntää mahdollisessa rikosprosessissa (palomuurin puuttuminen).

On myös syytä pohtia, miksi verovelvollinen luovuttaisi verottajalle kryptovaluuttojen osoitetietoja, jos on objektiivisesti katsottuna todennäköistä, että verovelvolliseen kohdistetaan sanktioita riippumatta hänen toimintatavoistaan verotarkastuksessa, esimerkiksi jättäytymällä passiiviseksi tai edesauttamalla selvitystä?

Pienenä kuriositeettina on myös mainittava, että Euroopan ihmisoikeusistuimen ratkaisukäytännön mukaan ajallisen yhteyden katsotaan olevan olemassa, kun henkilö ei ole epäillyn tai vastaajan asemassa, mutta kuitenkin on odotettavissa sinä hetkenä, kun hän tietoja antaa. Edellä mainittu poikkeaakin oleelliselta osin verottajan nykykäsityksestä.

Johtopäätöksiä

Aikaisin vaihe, jossa itsekriminointisuojaan voitaisiin vedota, on verottajan näkemyksen mukaan se hetki, jolloin esitutkintaviranomainen on tehnyt päätöksen esitutkinnan aloittamisesta. Verottajan kanta on luonnollisesti verottajan edun mukainen, mutta todellisuudessa se on verovelvolliselle varsin karu. Mikäli verovelvollinen luovuttaa kryptovaluuttaan liittyvät osoitetietonsa verottajalle, voi seurauksena pahimmassa tapauksessa olla rikossyyte veronkorotuksen sijaan, jos verottaja havaitsee, että kryptovaluutan realisoinnista saadusta tulosta on maksamatta huomattava määrä veroja.

Verovelvollinen ottaa verotarkastuksissa siis riskin antaessaan verotusmenettelyn aikana kryptovaluuttoihin liittyviä osoitetietoja verottajalle. Näin ollen verovelvollisen tulisi tarkasti harkita ko. osoitetietojen antamista verotarkastuksen yhteydessä. Verovelvollisen tulisi joka tapauksessa tiedostaa, että annettuja tietoja voidaan hyödyntää verovelvollista vastaan myös mahdollisessa rikosprosessissa tulevaisuudessa.

Jos sinulla täten on käynnissä verotarkastus liittyen kryptovaluuttoihin tai sinulla on kysymyksiä aihepiiriin liittyen, ota yhteyttä meihin mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Näin voit varmistua siitä, että sinun oikeudet verovelvollisena asianmukaisesti huomioidaan.

18.12.2018 JON