16. heinäkuuta 2021 | Jon Hautamäki

blockchain & kryptot

Virtuaalivaluuttarahastot Suomen lainsäädännön valossa

Yhdysvaltalainen finanssipalveluiden tarjoaja Fidelity on tämän vuoden maaliskuun lopussa jättänyt Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovalle virastolle (United States Securities and Exchange Commission, SEC) perustamishakemuksen bitcoinin arvoa seuraavalle ETF-rahastolle. SEC on suhtautunut kielteisesti aikaisempiin bitcoinrahastohakemuksiin, mutta Fidelityn ollessa suuri ja tunnettu toimija, on tilanne hieman erilainen. Wise Origin Bitcoin Trust -rahaston on tarkoitus omistaa tietty varanto bitcoinia ja seurata bitcoinin arvon kehitystä Fidelityn oman bitcoinindeksin (Fidelity Bitcoin Index PR) perusteella. Fidelityn bitcoinindeksi rakentuu niin, että bitcoinin yhdistelmähinta muodostetaan viiden minuutin välein 15 sekunnin välein lasketun spot-markkinahinnan arvopainotetusta keskiarvosta. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella Fidelityn bitcoinrahastoon verrattavan rahaston tai muun virtuaalivaluuttarahaston perustamismahdollisuuksia Suomen lainsäädännön valossa.

Virtuaalivaluuttarahasto Suomen lainsäädännön näkökulmasta

Sijoitusrahastolain 2 §:n 1 kohdan mukaan sijoitusrahastotoiminnalla tarkoitetaan varojen hankkimista yleisöltä yhteistä sijoittamista varten ja näiden varojen sijoittamista pääasiallisesti rahoitusvälineisiin. Sijoitusrahastotoiminnassa varat saa kuitenkin sijoittaa vain siirtokelpoisiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, joten virtuaalivaluuttarahastoa ei voi perustaa sijoitusrahastolain mukaisena sijoitusrahastona.

Virtuaalivaluuttarahaston perustaminen on kuitenkin mahdollista vaihtoehtorahastona, jolla tarkoitetaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (jäljempänä vaihtoehtorahastolaki) 2 luvun 1 §:n mukaan yhteisöä tai muuta yhteistä sijoittamista, jossa varoja hankitaan useilta sijoittajilta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien eduksi ja jolta ei edellytetä sijoitusrahastolain mukaista lupaa. Vaihtoehtorahasto voi sijoittaa lähes mihin tahansa ja esimerkiksi kiinteistörahastot ovat vaihtoehtorahastoja.

Vaihtoehtorahaston perustaminen

Vaihtoehtorahastoa hallinnoivan yhtiön tulee joko rekisteröityä tai hakea toimilupaa Finanssivalvonnalta. Vaihtoehtorahaston hoitaja tarvitsee toimiluvan, jos kaikkien hoitajan hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut varat mukaan lukien vivutuksella hankitut varat ovat yli 100 miljoonaa euroa tai jos vaihtoehtorahastoa halutaan markkinoida ei-ammattimaisille asiakkaille. Kun ammattimaisella asiakkaan tarkoitetaan muun muassa luvan saaneita sijoituspalveluyrityksiä sekä rahoitusalalla ammattimaisesti työskennelleitä henkilöitä, jotka toteuttavat vuosittain suuria liiketoimia tai omaavat yli 500 000 euron sijoitusvarallisuuden, on helposti todettavissa, että virtuaalivaluuttarahastoa hallinnoivan yhtiön tulee hakea toimilupaa Finanssivalvonnalta.

Kirjalliseen toimilupahakemukseen on muun muassa sisällytettävä:

– Toimintasuunnitelma, joka muun muassa sisältää tiedon aiotusta toiminnasta, rahaston kannattavuusarvion, arvion hoitajan varojen riittävyydestä, kuvauksen vakavaraisuuden hallinasta sekä selvityksen asiakaskunnasta ja hoitajan henkilöstöstä.
– Selvitys osakepääomaedellytysten täyttymisestä, jolloin sisäisesti hoidettuna vaihtoehtorahastona hoitajan osakepääoman tulee olla 300 000 euroa. Tämän lisäksi hoitajalla tulee olla omia varoja 0,02 prosenttia siitä määrästä, jolla sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlaskettu arvo ylittää 250 miljoonaa euroa. Omien varojen kokonaismäärän ei kuitenkaan tarvitse ylittää 10 miljoonaa euroa.
– Selvitys vastuuriskeistä, mistä ilmenee, että hoitajalla on joko riittävät omat lisävarat tai kaikissa ETA-valtioissa voimassa oleva vastuuvakuutus.
– Selvitys merkittävistä eli vähintään 10 % omistavista henkilöistä ja selvitys sekä fit & proper -selvityslomakkeet vaihtoehtorahaston hoitajan johdosta.
– Selvitys hoitajan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, mikä sisältää tietoja hoitajan organisaatiosta ja henkilöstöstä, sisäisistä menettelytavoista ja niiden valvonnasta, tietojärjestelmistä ja tietoturvallisuudesta sekä riskien arvioinnista, tunnistamisesta ja hallinnasta sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamisesta.

Vaihtoehtorahaston hoitajan tulee myös nimetä sen kanssa samaan ETA-valtioon sijoittautunut säilytysyhteisö, joka säilyttää vaihtoehtorahaston varoja. Vaihtoehtorahastolain mukaan säilytysyhteisö ei voi harjoittaa toimintaa, joka voi aiheuttaa eturistiriitoja vaihtoehtorahaston, sijoittajien, hoitajan ja säilytysyhteisön välillä, ellei säilytysyhteisö ole toiminallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtävien hoitamista muista tehtävistä. Lisäksi vaihtoehtorahaston hoitaja ei saa toimia vaihtoehtorahaston säilytysyhteisönä. Vaihtoehtorahastolain kieltäessä Fidelityn kaltaisen järjestelyn, jossa Fidelityn tytäryhtiö toimii säilytysyhteisönä, voi säilytysyhteisön löytäminen lain mukaisesti olla haastavaa, joka tietojemme mukaan on käytännössä estänyt aiempia suomalaisia hankkeita saamasta vaihtoehtorahaston hoitajan rekisteröintiä.

Vaihtoehtorahastolain mukaan vaihtoehtorahaston hoitajan tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. Tämänkin vaatimuksen täyttäminen saattaa virtuaalivaluuttarahaston hoitajalle olla haastavaa, sillä osa maksulaitoksistakin tuskailee KHT-tilintarkastajan löytämisessä.

Lopuksi

Fidelityn bitcoinrahasto on äärimmäisen mielenkiintoinen hanke ja sen toteutuminen olisi iso askel virtuaalivaluutta-alalle. Suomessakin vastaavan rahaston perustaminen on teoriassa mahdollista vaihtoehtorahastolain puitteissa, mutta sopivan säilytysyhteisön sekä tilintarkastajan löytyminen on haastavaa ja saattaa täten jo sellaisenaan estää hankkeen.

Me Nordic Law’lla jäämme mielenkiinnolla seuraamaan Fidelityn hakemuksen edistymistä ja jos aiheesta herää lisää kysymyksiä olkaa meihin rohkeasti yhteydessä.

16.07.2021 JON