3. marraskuuta 2023 | Jon Hautamäki

Corporate & Uutishuone

Lakihanke Suomen rahapelijärjestelmän uudistamisesta alkaa

Sisäministeriö on tiedottanut aloittavansa lainsäädäntöhankkeen Suomen rahapelijärjestelmän uudistamiseksi. Lainsäädäntöhankkeen tarkoitus on hahmotella konkreettiset askeleet, miten nykyisestä Veikkaus Oy:n monopoliin pohjautuvasta mallista siirrytään niin sanottuun lisenssipohjaiseen järjestelmään.

Nordic Law on seurannut syksyllä 2022 alkanutta keskustelua ja ennakoinut sitä, miltä Suomen rahapelijärjestelmä voisi näyttää tulevaisuudessa. Sittemmin olemme kevään 2023 aikana tarkastelleet yhdessä alan toimijoiden kanssa Sisäministeriön julkaisemaa esiselvitystä Suomen rahapelijärjestelmän nykytilanteesta ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden malleista sekä uutta hallitusohjelmaa, jossa tehtiin sitovampia linjauksia rahapelialan tulevaisuudesta Suomessa.

Kuten saimme huomata, moni Nordic Law’n ennustama piirre päätyi myös lopulliseen hallitusohjelmaan ja tulee siten osaksi täysin uutta suomalaista uhkapelilainsäädäntöä, joka on siis tarkoitus avata lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1.1.2026.

Lakihankkeen tavoitteet

Lakihankkeen tavoitteeksi on asetettu ehdotuksen laatiminen, jonka perusteella Suomen rahapelijärjestelmässä voitaisiin siirtää verkossa pelattavat kasinopelit sekä verkossa tapahtuva vedonlyönti lisenssinvaraiseksi toiminnaksi. Tämä ehdotus tulee pohjautumaan hallituksen esityksen muotoon kirjoitettavaan mietintöön.

Keskeisimmiksi tavoitteiksi lakihankkeelle on annettu ehkäistä pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, mutta samalla tärkeänä keinona näiden tavoitteiden saavuttamiseksi pidetään heikoksi jääneen kanavointiasteen parantamista.

Erityisesti lakihankkeelta edellytetään, että laadittava mietintö käsittelee seuraavia teemoja:

  • lisenssijärjestelmän piiriin sisällytettävät rahapeliryhmät,
  • lisenssimenettely ja -maksut,
  • verotus,
  • Veikkaus Oy:n erityistehtävä sekä kilpailu- ja yhtiöoikeudelliset kysymykset,
  • rahapelien toimeenpano,
  • rahapelihaittojen seuranta, tutkimus, arviointi sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen,
  • rahapelitoiminnan valvonta, viranomaisen toimivaltuudet ja rahoitus,
  • väärinkäytösten ja rikosten estäminen sekä kuluttajansuoja,
  • rahapelien markkinointi ja sponsorointi,
  • keskitetty pelinestojärjestelmä ja muut tarvittavat rahapelaamisen hallinnan välineet, ja
  • keinot järjestelmän ulkopuolisen rahapelitarjonnan ja -markkinoinnin torjumiseksi.

Lakihankkeen aikataulu

Kuten todettu, rahapelisjärjestelmä on hallitusohjelman mukaan tarkoitus avata lisenssimallilla kilpialulle viimeistään 1.1.2026. Tätä tavoitetta varten myös käsillä olevan lakihankkeen toimikaudeksi ja tätä myötä aikatauluksi on asetettu 24.10.2023–31.12.2025.

Vaikka aikataulu on suhteellisen tiukka näin massiivisen ja perustuvanlaatuiselta tasoltaan järjestelmää muuttavan muutoksen ajamiseksi, on ainakin hallitusohjelmassa sitouduttu siihen, että lisenssimallin käyttöönoton tulee perustua huolelliseen selvitystyöhön. Täten lakihankkeesta vastuuseen asetettu virkamieskunta tulee varmuudella kuulemaan myös rahapelialalla toimivien ja tulevaisuudessa lisenssiä tavoittelevien näkemyksiä siitä, miten uudelle lisenssimallille asetetut tavoitteet saavutetaan.

Edellä sanotusta osoituksena onkin sisäministeriön jo 28.11.2023 järjestämä kuulemistilaisuus, johon lakihankkeesta vastuussa olevat tahot ovat kutsuneet alan asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä keskustelemaan sekä esittämään asiantuntijapuheenvuoroja.

Mitä lakihanke tarkoittaa rahapelialan toimijoille?

Lakihankkeen käynnistäminen tarjoaa Suomen avautuville rahapelimarkkinoille pyrkiville tahoille ensinnäkin mahdollisuuden alkaa valmistautua lisenssin hakemiseen. Valmistautumisessa voidaan ottaa huomioon jo tiedossa olevat seikat siitä, mitä uudelta lainsäädännöltä voidaan jo yleisellä tasolla tässä vaiheessa odottaa. Toiseksi rahapelialan toimijoille avautuu keino tuoda oma asiantuntemus lakihankkeen käyttöön. Kuten jo esiselvityksestä oli huomattavissa, pitkän monopoliin perustuneen rahapelijärjestelmän perintönä Suomesta puuttuu monelta osin alan asiantuntevuutta, joka on välttämätöntä oikeudenmukaisen ja reilun rahapelijärjestelmän rakentamisessa.

Erityisesti rahapelialan toimijoiden ammattitaitoa tarvitaan siihen, miten kanavointiaste saadaan mahdollisimman korkeaksi, koska lopulta juuri nämä toimijat tekevät sen päätöksen, koetaanko Suomi houkuttelevan markkinana vai pidetäänkö järkevämpänä jättäytyä lisenssin ulkopuolelle. Tähän päätöksentekoon liittyvää tietoa kaivataan esimerkiksi rahapelien markkinointia ja sponsorointia koskevaa lainsäädäntöä suunnitellessa, jossa tätä kirjoitettaessa olevan tiedon mukaan ollaan tekemässä sellaisia päätöksiä, mitkä eivät houkuttele toimijoita hakemaan lisenssiä.

Muita selviä teemoja, joista rahapelialan toimijoilta kaivattaisiin näkemystä, ovat lisenssin alaisiksi tulevien pelien määrittely, jossa toistaiseksi on pohdittu esimerkiksi bonuspelien sekä kryptovaluutoilla tapahtuvan pelaamisen kieltoa. Lisäksi paljon puhutun cooling off -ajanjakson, jonka aikana Suomen markkinoille lain vastaisesti toimineen rahapelialan toimijan mahdollisuus hakea lisenssiä siirtyy, pituuden sekä ylipäänsä voimaantulon osalta ei ole toistaiseksi tehty mitään päätöksiä.

Lopuksi

Meillä Nordic Law’lla on laaja kokemus uhkapelialalla työskentelevien asiakkaiden kanssa ja vuosien varrella kertynyt tietotaito alan lainsäädännöstä läpi EU:n alueen. Avustamme jatkossakin uhkapelialan asiakkaita monipuolisesti erilaisissa kysymyksissä, joita Suomen muuttunut tilanne voi herättää. Keskustelemme kanssanne mieluusti siitä, miten Suomen markkinoille pääseminen tapahtuisi mahdollisimman ketterästi ja mitä keinoja toimijoilla on antaa oma asiantuntijuutensa lakihankkeen käyttöön.

Artikkelin laadintaan osallistui juristiharjoittelijamme Mikael Huhtala.

Nordic LawWeb3- ja Fintech-oikeuden pioneeri